En elä kovinkaan hektistä elämää, mutta arkinen aherrus työntäyteisine päivineen yhdistettynä syksyn pimeyteen ovat omiaan viemään mehut tästäkin tytöstä. Tuon kombon aikaansaama oravanpyörässä pyörimisen tunne pitää pysäyttää, tiedän. Olen aika touhukas ja eläväinen tyyppi, ja mulla on aina kaikenlaista puuhattavaa. Jos kuitenki painan liian pitkään tukka putkella kelloa ja kalenteria tuijottaen, sairastun. Heti puskee flunssa tai päänsärky pintaan ja pakottaa rauhoittumaan.
Minulle paras keino ladata akut on saada olla vaan, ihan ilman suunnitelmia.
Olla kotioloissa, kaupungilla, voida mennä minne nenä milloinkin osoittaa. Hengailla viltin alla, teekupin korvassa, leffassa, kullan kainalossa, yksin tai ryhmässä. Tehdä mitä vaan mitä mieli halajaa tai olla tekemättä mitään.
Vapaapäivä, ilman lehtienlukemista ja tee-se-itse kasvohoitoja kunnianhimoisempia suunnitelmia onkin paras neuvoni stressistä palautumiseen.
Kiireettömät vapaapäivät aika ajoin ovat mulle likimiten elinehto. Tänään on ollut sellainen tärkeä ja ihana, suunnitelmaton päivä. Olen nauttinut ihan simona joka sekunnista.
Toivon teidänkin päiviinne joutenolon ihanaa keveyttä!
/ For me to be able to really relax and unwind I need a whole day without any pre-made plans. Time to just do whatever pleases me. Today has been such a day. And I've loved every second of it!
I hope real relaxation to you as well, my darlings!
Ihanat kuvat! Niin lämmin tunnelma teidän kotona! Mulla on ihan sama juttu, että jos on liian hektistä ja pientä stressiä, niin sairastun. Niin kävi juuri tällä viikolla, että flunssa iski ja olo on ollut aika voimaton. Aloitin juuri uuden työn ja en sitten tietenkään kehdannut olla heti sieltä pois ja tein vielä kipeänä kahdeksantuntisia päiviä. Vitsit oon tyhmä! Vapaapäivät onkyllä niin pelastus ja juuri sellaiset päivät, joille ei todellakaan ole tehnyt yhden yhtä suunnitelmaa. Ne on niin harvassa nykyisin. Tuntuu että kokoajan on jotain menoa. Pitäisi opetella sanomaan välillä ei ja jäädä vain kotiin nautiskelemaan hiljaisuudesta. :)
VastaaPoistaKiitos, Saija! :)
PoistaMulle kävi pari kuukautta sitten ihan samalla tavalla. Aloitin uudessa työtehtävässä (toki saman firman sisällä) ison hulabaloon ja stressin saattelemana ja sairastuin kaikesta hermoilusta heti. En kehdannut jäädä ekoina työpäivinä riittävästi kotiin, joten flunssa (kurkkukipu ja yskä) äityi sen verran pahaksi että lääkäri määräsi mut hetkeksi puhekieltoon.. Kyllä ollaan siis tosi fiksuja molemmat! :D
Mä olen viimeisimmän parin vuoden aikana oppinut tunnistamaan omimmat ja itselleni oikeesti kivoimmat menot ja tapahtumat ja passaamaan mahdollisuuksien mukaan sellaiset, joihin en koe suurempaa mielenkiintoa. Olen siis toisinsanoen opetellut kieltäytymäänkin. Aluksi se on vähän kankeaa, mutta sujuu sen jälkeen jo ihan luonnostaan. Siispä: Tsemppiä kieltäytymiseen!! ;)