Tiedätte varmasti hetken, jolloin tuntuu että maailma makaa mukavasti. On jotain jännää odotettavaa tai sitten asiat ovat justiinsa mallillaan sellaisena kuin ovat. Ne hetket, joiden pehmeyteen voisi painautua ikiajoiksi.
Meillä on koko ajan tuhat rautaa tulessa suuntaan ja toiseen, ja tuntuu että kaiken luppoajan olisimme mieluiten vain kotona. Omassa pesässämme, polttelemassa takkoja ja kotoilemassa lökövaatteissa.
Näihin kuviin on ikuistunut mun mielestä aika kivasti vallitseva tunnelma. Kotona on lämmin, uunissa muhii chilillä ja valkosipulilla höystetty punainen lihapata, keittiössä häärii pari malttamatonta herkkusuuta ja tunnelma sekä tuoksut ovat katossa. Ei paremmasta väliä.
Otsikkoon kirjoitin W.H.Audenin kauniin runon alkusanat. Tuon runon sanoma ei muulla tavalla ole ajankohtainen (luojan kiitos!), mutta alku sopii kotoilumoodiin paremmin kuin hyvin.
/ Warm and cosy at home. Perfect.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti